PäivänSäteen 1-vuotiskakku!

Melkeinpä nolottaa aina laittaa kuvia omien lasten synttärikakuista, koska jostain syystä niiden tekemiseen on aina vähemmän aikaa kuin tilauskakkujen tekoon. Ja lisäksi huomasin, että olen tainnut poistaa muistikortilta tämän kakun vaihekuvat, ennen kuin ehdin siirtää kaikkia koneelle. Mutta, onneksi lopputuloksesta sentään on kuvia!

1-vuotiaan PäivänSäteen synttäriteemana oli nuo puiset rakennuspalikat. Niitä käytettiin rekvisiittana myös 1-vuotiskuvauksessa. Kutsukortti oli luonnollisesti saman teeman mukaan tehty.

Itse kakku ei ole aivan täysin kuution mallinen, sillä muutoin kakun leikkaaminen olisi saattanut olla juhlatilanteessa hieman haastavaa. Neliskanttinen muoto kuitenkin oli myös kakun teema. Kakun pinta on värjättyä kermavaahtoa, jota silittelin tasaiseksi veitsellä ja takuuvarmalla lisäaineella nimeltä H2O, eli ihan vaan vedellä. Kun veitsen kastelee hanan alla jokaisen silityskerran jälkeen, saa pinnasta todella tasaisen. Koukerot on valmista Dr. Oetkerin koristelukuorrutetta.

Jääkiekkoilijan synttärikakku

Ja nyt vihdoinkin tarkempaa tarinaa lätkäkakusta! Kuvat ovat odotelleet koneella jo pitkään, jotta vain joku ehtisi ne siirtää blogiin pienen tarinan kera. Julkaisuvuoroaan odottelee läppärin uumenissa myös nuoremman tyttäreni 1-vuotiskakku! Tässä kuitenkin pieni kertomus lätkäkakun synnystä. ;)

Kakkupohjat tein uuninpellillä. Ohje pohjien tekoon löytyy tästä blogista käyttämällä vasemman reunan hakukenttää. Kakun sisällä on kahta eri täytettä. Vaaleanpunainen on sekoitettu kermavaahdosta ja Valion mansikkarahkasta. Keltainen täyte taas on kermavaahtoa, jonka lisukkeena on raastettua valkosuklaata ja hieman sitruuna-aromia. Keltainen väri tulee ihan reilusti väripurkista. Kakun pinta on tasoitettu kermavaahdolla. ja reunat täytevaahdoilla.

Jääkiekkokentän pinta on tehty kauppojen leivontahyllyn uutuudesta, eli kaulittavasta vaahtokarkin makuisesta kuorrutteesta. Itse en päässyt kakkua maistamaan, mutta ainakin tuon uutuuskuorrutteen käsittely oli niin helppoa, että käytän sitä takuulla toistekin!

Googlailin pitkään jääkiekkokentän "kuviointia" ja miehen tuomio oli, että nuo maalien lähellä olevat ympyrät ovat liian reunassa... Mutta, mulle ne kelpasi! :) Painoin ympyrät kuorrutteeseen keittiöstä löytyvillä sopivan kokoisilla purkkien ym. kansilla. Kentän viivat on painettu pintaan viivottimella.

Kaikki pinnan kuviot on tehty Dr. Oetkerin valmiilla koristelugeeleillä ja -kuorrutteilla. Keskiympyrässä oleva Vaasan Sportin logon pohjalla on Kick-lakua, sitten sokerimassaa ja viimeistely on tehty niin ikään Dr. Oetkerin tuubeilla. Jäkispelaajat ovat synttärisankarin omasta kokoelmasta.

Reunan pursotukset tein ihan viimeisenä. Oli muuten melkoinen työmaa saada kermavaahdosta tummanpunaista ja mustaa ilman pastavärejä! Pastavärien taika on siis siinä, että niitä tarvii vain murto-osan markettien nestemäisiin väreihin verrattuna. Mutta kummasti vaahdot tummuivat, kun jaksoi sekoittaa, lisätä väriä ja taas sekoittaa.

Ja vielä kuvat kakusta jokaisesta mahdollisesta suunnasta. ;)

Kakkubloggaajan taidot testissä!

Tässä pieni kurkistus viimeisimpään tilauskakkuun. Ei ollu IHAN mun vankinta osaamista synttärikakun teko pienelle lätkäjätkälle. ;)

Monen monta postausta muista kakuista odottaa myös julkaisua. Eli käykäähän myöhemmin kurkkimassa. :)

Pyhäpäivän aamupala

Sunnuntai on ainoa päivä, jolloin ehdin syödä rauhassa aamupalan. Tai yleensäkin syödä aamupalan. Koska sunnuntaiaamuna ei yleensä ole kiire mihinkään, on kiva tehdä kahvin lisäksi jotain muuta kuin vain voileipää. Vaikka yleensä haluan tehdä aina kaiken alusta asti itse, niin silti on (onneksi) sellaisiakin juttuja, joita ei tarvitse tai kannata tehdä aivan kokonaan itse. Tässä yksi hyvä esimerkki.

Mun pyhäpäivän aamupala on siis kahvi ja cheddar-croissantit! Niiden tekoon saa valmiita croissant-pohjia ja lisäksi vain cheddaria ja kananmunia. Tosin kananmunatkaan ei oo välttämättömiä. Aloita aamupalan teko laittamalla uuni lämpenemään 200 asteiseksi.

Croissant-paketissa taikinapohjat ovat rullalla, valmiiksi leikattuina. Aivan naurettavan helpoksi tehty tää homma!

Irroita taikinapohjat toisistaan leivinpaperin päälle.

Lisää taikinapohjien päälle haluamasi määrä cheddaria. Mun mielestä puolikas viipale on ihan riittävä. Cheddarin kaveriksi voi halutessaan laittaa myös keittokinkkua tai tomaattia.

Rullaa croissantit ja painele reunat kiinni, jotta cheddar ei sulaessaan valu ulos. Voitele kananmunalla tai sitten vedellä taikka maidolla. Kananmuna antaa rapeimman pinnan. Croissanttien pinnalle voi laittaa koristeeksi jotain maustetta, esimerkiksi paprikajauhetta. Tässä kuvassa on basilica-ruohosipulia. 

Paista croissantteja noin 10-15 minuuttia. Pinta saa olla mielestäni ihan reilusti tummunut, jotta sisus ei jää raa'aksi. Eli croissantit uuniin, kahvinkeitin päälle ja lehden hakuun!

Rentouttavaa sunnuntaita!

Juhlavat mokkapalat

Perinteisistä ja arkisen tavallisista mokkapaloista saa juhlavan näköisiä suklaaleivoksia parilla pikku niksillä. Tässä siis tarinaa ja kuvia niistä. : )

Tämän blogin aiemmista postauksista löytyy mokkapalojen perusohje. Kukkaiskoristeluun tarvitset kermavaahdon lisäksi elintarvikevärejä sekä lehti- ja tähtityllat. Jaa kermavaahto kahteen osaan, noin 30% ja 70%. Vihreää vaahtoa kun ei tarvitse kovin paljoa. Laita vihreä vaahto lehtityllalla varustettuun pursottimeen ja tee mokkapalojen keskelle pieniä lehtiä. Lehden muoto tulee helposti, kun aloituspisteessä puristaa pussia kovemmin ja kärkeä kohti löysyttää otetta. Kannattaa testailla tekniikkaa ensin!

Punainen pursotuspussi varustetaan tähtityllalla. Tylla voi olla kooltaan aika suuri, jotta kukasta saa helpommin riittävän suuren ja jotta terälehdet säilyttävät muotonsa. Paina tyllan kärki mahdollisimman lähelle leivoksen pintaa ja vältä nostamasta sitä ylöspäin kesken pursotuksen, jotta kukka säilyy matalana.

Kukan keskelle voi halutessaan laittaa sokerihelmen tai jonkun muun, mielellään syötäväksi kelpaavan, koristeen. 

Omenainen kastekakku

Tässäpä on nyt se lopputulos, johon sokerilehdet päätyivät. Eli pienen pojan ristiäiskakkuun! Enpä ole muuten aikaisemmin käyttänyt omenaa kakkujeni täytteenä, mutta nyt piti kokeilla, kun se tuntui sopivan niin hyvin tilauskakun toivottuihin värisävyihin.

Kakun pohja on tavallinen vaalea sokerikakkupohja. Täytteenä on omenasoseen lisäksi valkosuklaavaahtoa, sekä "sitrusvaahtoa". Lainausmerkit siitä syystä, että sitrusvaahto tarkoittaa tässä tapauksessa vain sitruuna-aromilla maustettua kermavaahtoa, jossa oli myös aavistus omenaa seassa.

Sekoitin keskenään omenasosetta sekä omenahilloa. Sose yksinään oli aika laimean makuinen ja hillo sellaisenaan olisi ollut liian makea. Näitä yhdistelemällä tuli hyvä lopputulos!

Sokerilehtien alle kaulin ohuen kerroksen sokerimassaa. Ja sokerimassan alla täytyy tietysti olla myös kostukekerros, joka oli tällä kertaa samaa kuin kakun täyte. Jos sokerimassan länttää suoraan kakkupohjan päälle, se todennäköisesti kuivahtaa ikävän koppuraksi.

Päivänsankarin nimen kirjoitin kakun päälle ennen kermapursotusten tekoa. Se on sen verran tarkaa puuhaa ja aina joskus käsi tekee pienen virheliikeen ja silloin olisi kermat lintassa. 

Sokerilehdet

Kaupan hyllyltä löytyvät koristelehdet ovat mielestäni aika pliisun näköisiä ja kaikkea muuta kuin aidon oloisia. Niinpä päädyin tekemään tilattuun kakkuun koristelehdet itse.

Värjää sokerimassa haluamasi väriseksi nestemäisillä väreillä tai pastaväreillä. Värjäyksestä löytyy lisää postauksesta Sokerikukkatehdas.

Kaulitse sokerimassa tomusokeria apuna käyttäen. Tarkista, että levy irtoaa hyvin pöydän pinnasta.

Lehden muotteja löytyy ulkoilmasta lähes loputon valikoima. Pese ja kuivaa lehdet ennen käyttöä. Mitä syvemmät uurteet lehdessä on, sitä paremman näköinen jälki. Paina lehti joka puolelta kiinni sokerimassaan. Jos levyä ei ole kaulittu liian ohueksi, voi lehtikuvion painaa sokerimassaan melko voimakkaasti.

Nosta lehti irti massasta ja leikkaa sokerilehti irti veitsellä.

Laita sokerilehti kuivumaan folion päälle ja lisää alle pieniä folion palasia, jotta lehti kuivuu kauniiseen muotoon.

Tässä pieni kurkistus siihen lopputulokseen, johon nämä sokerilehdet päätyivät. ;)

Omena-karamellipiiras

Voin todeta kaikella pohojalaasella vaatimattomuudella, jotta tämän on maailman parhaan omppupiirakan resepti! Olen tehnyt tätä jo useampana syksynä ja joka kerta hionut ohjetta vielä eteenpäin. Tämän piiraan juju piilee fariinisokerissa.

Piiraan pohjan voi ostaa valmiina kaupasta tai tehdä itse yhden annoksen murotaikinaa.

Täyte:

1 prk mascarpone-juustoa

2tl vaniljasokeria

1 pieni purkki creme fraichea

1 dl fariinisokeria

3-4 omenaa

Koristelu:

2dl vispikermaa

1tl kanelia

2 rkl hienoasokeria

1 rkl fariinisokeria

Voitele piirakkavuoka ja painele taikina ohuelti sen pohjalle sekä reunoille. Sekoita vaniljasokeri mascarponejuustoon ja lisää joukkoon creme fraiche sekä fariinisokeri. Kuori omenat ja leikkaa ne kuutioiksi. Laita siiten omenat tasaisesti piirakkataikinan päälle. Ihan ohutkin kerros riittää. Jos omenoita haluaa laittaa enemmän, kannattaa myös täyte tehdä puolitoistakertaisena. Omenakuutioiden päälle voi ripotella hieman fariinisokeria.

Kaada täyte omenoiden päälle ja levitä tasaiseksi. Jos tykkää oikein karamellisesta mausta, voi myös täytteen päälle ripotella fariinisokeria. Jos taas haluaa kirpeämmän piiraan, voi kaikki ripottelut jättää väliin. ;)

Paista omenapiirasta uunin keskitasolla 200:ssa asteessa noin puoli tuntia. Ja jälleen on muistettava, että piiras saattaa paistua myös nopeammin ja/tai hitaammin. Paistoaika riippuu monesta muuttuvasta tekijästä. Valmis piiras näyttää tältä:

Taikinareunat ovat saaneet väriä ja täyteen pinta on karamellia.

Piiraan voi koristella haluamallaan tavalla. Tämä kanelikerma kruunaa täydellisen omenapiirakan maun. Pyydämme huomioimaan, että kermaa ei sitten kannata pursotella juuri uunista otetun piiraan päälle, vaan suosittelemme parin tunnin jäähdyttelyaikaa. Kanelikerma sopii kyllä mausteeksi muuten vain uuninlämpimän piirakan kanssa.