Tässäpä on nyt se lopputulos, johon sokerilehdet päätyivät. Eli pienen pojan ristiäiskakkuun! Enpä ole muuten aikaisemmin käyttänyt omenaa kakkujeni täytteenä, mutta nyt piti kokeilla, kun se tuntui sopivan niin hyvin tilauskakun toivottuihin värisävyihin.
Kakun pohja on tavallinen vaalea sokerikakkupohja. Täytteenä on omenasoseen lisäksi valkosuklaavaahtoa, sekä "sitrusvaahtoa". Lainausmerkit siitä syystä, että sitrusvaahto tarkoittaa tässä tapauksessa vain sitruuna-aromilla maustettua kermavaahtoa, jossa oli myös aavistus omenaa seassa.
Sekoitin keskenään omenasosetta sekä omenahilloa. Sose yksinään oli aika laimean makuinen ja hillo sellaisenaan olisi ollut liian makea. Näitä yhdistelemällä tuli hyvä lopputulos!
Sokerilehtien alle kaulin ohuen kerroksen sokerimassaa. Ja sokerimassan alla täytyy tietysti olla myös kostukekerros, joka oli tällä kertaa samaa kuin kakun täyte. Jos sokerimassan länttää suoraan kakkupohjan päälle, se todennäköisesti kuivahtaa ikävän koppuraksi.
Päivänsankarin nimen kirjoitin kakun päälle ennen kermapursotusten tekoa. Se on sen verran tarkaa puuhaa ja aina joskus käsi tekee pienen virheliikeen ja silloin olisi kermat lintassa.